Suomessa pidetään sitten Ollille juhlat uudemman kerran, pääset mummit, ukit, kummit ja kamut juhliin.
Reilu viikko sitten , testattiin kuinka matkavakuutus ja paikallinen yksityislääkäriasema toimivat, sillä Elsa neidille tuli kova kuume ja yskä jotka eivät koti konstein lähteneet. Ja toimihan ne! Saatiin Elsalle lääkäriaika vajaan tunnin päähän, Tapiola toimitti maksusitoumuksen, ja saimme loistavaa palvelua suomenkielellä. Xanitin vastaanotossa työskenteli suomalainen virkailija, joka sitten toimi tulkkinakin espanjalaisen lastenlääkärin tutkiessa hyvin reipasta pikkupotilasta (täällä lapsia hoitava vain lastenlääkärit, ainoastaan hätätapauksessa yleislääkäri). Diagnoosina ylähengitystieinfektio, ja Elsan ensimmäinen lääkekuuri. Me siis suuntasimme apteekkiin. Apteekissakin saimme palvelua suomenkielellä, eli helppoa asiointia taas. Lääkkeet ovat täällä paljon edullisempia kuin Suomessa, ja vieläpä hyvin "lapsiystävällisiä" ts. ihanan värisiä ja makuisia. Yskänlääke on pinkkiä ja maistuu mansikalle, ibuprofeeni oranssia ja maistuu appelsiinille, penisiliini valkoista ja maistuu banaanille... eipä ollut vaikeaa antaa lapselle lääkettä, olisi jopa halunnut lisää... ja kaiken lisäksi lääkkeet toimivatkin eli tyttö parani hyvin, jo seuraavana päivänä jaksoi hyvin Olli veljen kanssa ottaa pikkuisen matsia.
Ollaan tutustuttu tällä reissulla eläintarhoihin, paikkallisiin luonnonpuistoihin ja menossa vielä katsastamaan paikalliset lintu-, krotiili. ja kaktuspuistot ainakin eli paljon nähty ja koettu uusia asioita! Tällä viikolla meillä oli vieraana Pia ja Jonna, heidän kanssaan kävimme Fuengirolan keskustassa sijaitsevassa Fuengirola Zoossa, joka palkittu hyvästä eläinten kohtelusta mm. National Geography. Paikka oli ihana, pieni eläintarha keskellä kaupunkia. Eläintarhassa apinat, tiikeri, krokotiilit ja virtahevot ihastuttivat meitä usean tunnin ajan. Palasimme monta kertaa uudelleen katselemaan simpansseja ja gorilloja, liekkö yhdennäköisyys ollut syynä tähän vetovoimaan....
Tänään sitten oli itkupäivä, Emma lähti Pian ja Jonnan mukana takaisin Kajaaniin. Ja minä olen täällä itkenyt illan ikävää, reilu kuukausi että nähdään seuraavan kerran. Onneksi on mese, skype yms että voidaan olla päivittäin yhteyksissä. Ikävä on myös Millaa! Täällä kovasti jännäilen milloin tulee soitto että synnärille lähtö tuli...ja että Jussi syntyy...Minusta tulee mummi!! Tuntuu ihanan uskomattomalta!! Täällä Jussin pussia ollaan Ellan kanssa kerätty, kaikkea kivaa uudelle pikkumiehelle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti