Loppiaisaatto

Tänään sitten tein ensimmäisen ”harjoittelupäivän” Suomelassa. Remontin keskellä oleva tila kaipasi riuskojen ”nuorten” miesten voimia, jotta kaapit ym. tarvikkeet saatiin siirreltyä remontin tieltä. Sosionomin hommia, noh jotain sinne päin sillä samalla tutustuin uusiin Suomelan jäseniin ja sain tuntumaa myös heidän odotuksistaan ja elämästään täällä Espanjassa. Tänä aikana, kun minä ”rehkin” kaappien kimpussa oli Eine lähtenyt Emman ja Elsan kanssa kaupunkikierrokselle. He kävivät tekemässä Tupaasissa vuokrasopparin sekä tutkimassa korjaamolla tilannetta Opelimme suhteen. Ja tilannehan oli se, että autostamme oli vaurioitunut bensapumppu. Se, paljonko lysti tulee maksamaan, selvinnee vasta loppuviikolla. Pitäsiköhän myydä koko kosla pois ja miettiä asiat ihan uudelta kantilta….

Illalla sitten oltiin katsomassa loppiaiskulkuetta ja voi hyvä isä, että olihan karkin siivoo! Ihan oikeesti kulkueen tehtävä oli heitellä yleisön sekaan jos jonkinlaista karamellia ja siellä oli niin lapset kuin aikuisetkin perspystyssä noukkimassa nameja sen minkä kintuista ehti! Kulkue oli sinänsä mukava yksityiskohta paikallisesta kulttuurista ja taisi niitä meidänkin revohkalle siunaantua kolme muovipussillista nameja mukaan eli siinä tuli kevään karkit noukittua!! Ai miksikö tällainen kulkue loppiaisena, no kun täällä lapset saavat joululahjansa nimenomaan loppiaisaattona itämään tietäjien tuomana, kuten Jeesus lapsikin.

Paluu matkalla kotiin käytiin vielä tutustumassa Beleniin eli seimeen. Nuo aivan loistavat kädentaidon luomukset saavat kenet tahansa haltioitumaan niin lapsesta aikuiseen. Tämänkin autotallin sisälle oli rakennettu Jeesuksen seimen ympärille koko sitä tarua ympäröivä maailma Herodekseineen ja itämään tietäjineen, aivan upeeta!